{"id":151,"date":"2022-02-07T11:05:31","date_gmt":"2022-02-07T11:05:31","guid":{"rendered":"http:\/\/www.luviaseor.com\/?page_id=151"},"modified":"2023-05-01T06:32:20","modified_gmt":"2023-05-01T06:32:20","slug":"luvian-muinaismuistot","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.luviaseor.com\/?page_id=151","title":{"rendered":"Luvian muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Tekstit: Leena Koivisto Satakunnan museon arkeologi , kuvat: Matti Luotola<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun ensimm\u00e4iset ihmiset j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen saapuivat Suomeen, Luvia ja koko Satakunta olivat viel\u00e4 kokonaan veden peitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Meri kuitenkin vet\u00e4ytyi, vesi laski ja maa kohosi verrattain nopeasti. Luvialta on l\u00f6ydetty muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tai irtaimia muinaisesineit\u00e4 l\u00e4hes kaikilta esihistorian ajanjaksoilta. Voit vierailla tunnetuilla kiinteill\u00e4 muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4, kunhan muistat muutamia asioita:<\/p>\n\n\n\n

1. Muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat rauhoitettuja. Muinaismuistolain mukaan niiden kaivaminen, peitt\u00e4minen tai muu niihin kajoaminen on kielletty\u00e4<\/p>\n\n\n\n

2. Muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset sijaitsevat yksityismailla, joilla voit liikkua jokamiehenoikeuksia noudattaen. Pid\u00e4th\u00e4n koirasi kytkettyn\u00e4, et roskaa etk\u00e4 sytyt\u00e4 nuotiota ilman maanomistajan lupaa. Pihapiireiss\u00e4 tai viljelyksess\u00e4 olevilla pelloilla kulkeminen ei ole sallittua.<\/p>\n\n\n\n

3. Metallinetsint\u00e4 on kielletty\u00e4 kaikilla muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salueilla ja muuallakin se on sallittua ainoastaan maanomistajan luvalla.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4rringin kivikautinen asuinpaikka<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
P\u00e4rringin yksi asuinpainanteista kuvattuna syyskuussa 2019<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luvian vanhin tunnettu muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6s on P\u00e4rringin kivikautinen asuinpaikka. Se sijaitsee Kalliokedon vanhan kaatopaikan l\u00e4hell\u00e4 olevan kivilouhoksen pohjoispuolella. Mets\u00e4maastossa on ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n kohoava moreenim\u00e4ki, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on l\u00e4hes 200 m matkalla maahan kaivettuja matalia kuopanteita. N\u00e4m\u00e4 painaumat – yhteens\u00e4 yli 10 kappaletta – ovat kivikautisten asumusten pohjia. Paikalle tehdyist\u00e4 koekuopista on l\u00f6ytynyt kiviesineiden valmistamisessa syntyneit\u00e4 iskenn\u00e4is\u00e4 eli iskoksia sek\u00e4 palaneen luun palasia, jotka todenn\u00e4k\u00f6isesti ovat muistoja asukkaiden aterioista. Varsinaisia kaivaustutkimuksia ei P\u00e4rringiss\u00e4 ole tehty. Asuinpaikan sijaintikorkeuden perusteella se voidaan kuitenkin ajoittaa kivikauden loppupuolelle. P\u00e4rringiss\u00e4 on ehk\u00e4 asunut ihmisi\u00e4 yli 5000 vuotta sitten. Asuinpaikalle p\u00e4\u00e4see parhaiten Vanhan Porintien kautta ajamalla mets\u00e4tiet\u00e4 Stoltin suuntaan. Auto pit\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tien k\u00e4\u00e4nt\u00f6paikalle ja jatkaa jalkaisin mets\u00e4tiet\u00e4 kohti P\u00e4rrinki\u00e4. Paikalle ei toistaiseksi ole opasteita tai polkua ja todenn\u00e4k\u00f6isesti tarvitset avuksesi karttasovelluksen. Lis\u00e4tietoja ja karttaopasteen l\u00f6yd\u00e4t Museoviraston kulttuuriperint\u00f6portaalista osoitteessa www.kyppi.fi T\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4 p\u00e4\u00e4set suoraan P\u00e4rringin tietoihin: https:\/\/www.kyppi.fi\/to.aspx?id=112.1000031788<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kahdensilm\u00e4nkallio<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva on otettu 28.5.2022<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luvialla on useita pronssikautisia hautar\u00f6ykki\u00f6it\u00e4. Ne ajoittuvat ajanjaksolle 1500-500 ennen ajanlaskumme alkua eli ovat noin 3000 vuotta vanhoja. Pronssikaudella Satakunta kuului nk. skandinavisen pronssikulttuurin alueeseen ja rannikolle tuli uusia tapoja ja ehk\u00e4 my\u00f6s uusia asukkaita l\u00e4nnest\u00e4, nykyisest\u00e4 Ruotsista. Rannikkoalueella otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusi hautaustapa: vainajat poltettiin ja ruumisrovion tuhkaa ja vainajan palaneita luita k\u00e4tkettiin kivist\u00e4 koottuihin hautar\u00f6ykki\u00f6ihin, joita Satakunnassa yleisesti kutsutaan hiidenkiukaiksi. Toisinaan vainaja on saanut mukaansa hautaan my\u00f6s joitakin esineit\u00e4 eli hauta-antimia, esimerkiksi pronssisen rannerenkaan tai napin. Pronssikautisissa r\u00f6ykki\u00f6iss\u00e4 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on useimmiten kuitenkin hyvin v\u00e4h\u00e4n tai ei ollenkaan. Luvialla hautar\u00f6ykki\u00f6it\u00e4 ei ole tutkittu.<\/p>\n\n\n\n

Luvian Vedon hiihtomajan maastossa on Kahdensilm\u00e4nkalliona tunnettu kalliom\u00e4ki, jonka reunalla on nelj\u00e4, mahdollisesti viisi hautar\u00f6ykki\u00f6t\u00e4. T\u00e4lle kohteelle on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kuntopolku (latu-uran pohja) kulkee aivan r\u00f6ykki\u00f6iden ohitse. Aikanaan polku on tehty r\u00f6ykki\u00f6iden v\u00e4liin, juuri ja juuri it\u00e4isimm\u00e4n r\u00f6ykki\u00f6n v\u00e4ltt\u00e4en. T\u00e4m\u00e4 r\u00f6ykki\u00f6 on merkitty muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6skyltill\u00e4, mutta muutkin hautar\u00f6ykki\u00f6t on helppo erottaa polun toisella puolella. Maasto on kivist\u00e4, osa on luonnon<\/p>\n\n\n\n

muovaamaa vanhaa rantakivikkoa, mutta hiidenkiukaat ovat selv\u00e4sti ihmisen rakentamia. Useassa r\u00f6ykki\u00f6ss\u00e4 on keskell\u00e4 kuoppa. Se on saattanut synty\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4n kaivelun tuloksena \u2013 r\u00f6ykki\u00f6t ovat aina kiinnostaneet ihmisi\u00e4 ja niit\u00e4 on saatettu ry\u00f6st\u00e4\u00e4 jo pian niiden rakentamisen j\u00e4lkeen esihistoriallisella ajalla, mutta my\u00f6s my\u00f6hempin\u00e4 vuosisatoina. On my\u00f6s ep\u00e4ilty, ett\u00e4 r\u00f6ykki\u00f6n keskiosan painuminen kuopalle johtuisi r\u00f6ykki\u00f6n sis\u00e4ss\u00e4 olleesta puurakenteesta, joka vuosisatojen kuluessa olisi lahonnut ja romahduttanut haudan. List\u00e4tietoja Kahdensilm\u00e4nkallion hiidenkiukaista ja karttaopasteen l\u00f6yd\u00e4t Museoviraston kulttuuriperint\u00f6portaalista osoitteessa www.kyppi.fi <\/a>T\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t p\u00e4\u00e4set suoraan Kahdensilm\u00e4nkallion tietoihin.<\/p>\n\n\n\n

Maantilan pronssikautinen hautar\u00f6ykki\u00f6 Korvenkyl\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva on otettu 3.6.2022<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Saharin pronssikautinen hautar\u00f6ykki\u00f6 Korvenkyl\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva on otettu 9.6.2022<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kourulan pronssikautinen hautar\u00f6ykki\u00f6 Rajakallioilla<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva on otettu 21.9.2019<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuuttosatama Verkkorannassa<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuvassa n\u00e4kyy vanhoja laiturirakenteita. Kuva on otettu 28.6.2020<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tekstit: Leena Koivisto Satakunnan museon arkeologi , kuvat: Matti Luotola Kun ensimm\u00e4iset ihmiset j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen saapuivat Suomeen, Luvia ja koko Satakunta olivat viel\u00e4 kokonaan veden peitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Meri kuitenkin vet\u00e4ytyi, vesi laski ja maa kohosi verrattain nopeasti. Luvialta on l\u00f6ydetty muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tai irtaimia muinaisesineit\u00e4 l\u00e4hes kaikilta esihistorian ajanjaksoilta. Voit vierailla tunnetuilla kiinteill\u00e4 muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4, kunhan muistat muutamia… Continue reading…<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-151","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.luviaseor.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.luviaseor.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.luviaseor.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.luviaseor.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.luviaseor.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=151"}],"version-history":[{"count":18,"href":"http:\/\/www.luviaseor.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":251,"href":"http:\/\/www.luviaseor.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/151\/revisions\/251"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.luviaseor.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}